Omamaatila

Kohti uutta kotia

Tänään lähti suurempi erä highlanderihiehoja uuteen kotiin. Näillä hiehoilla on edessään emolehmän ura ja tottuminen uuteen isäntäperheeseen. Eli jännittäviä ja mahdollisuuksia täynnä olevia aikoja luvassa. Eläinten siirto on yksi hetki, jolloin voidaan aiheuttaa stressiä tai jopa tapaturmia eläimiä tai itselle. Vahinko ei tule kello kaulassa, mutta paljon voi myös ennakoida. Kun kaikki sujuu hyvin, menee lastaus myös rauhallisesti mutta nopeasti. Tärkeää on, ettei eläimille jää lastauksesta huonoja muistoja ja hoitajatkin säästyvät mustelmitta. Meillä eläinten lastaukseen meni noin 12min ja auto pääsi lähtemään. Kun auto on liikkeessä, rauhoittuvat eläimet yleensä melko pian.

Meidän strategiamme eläinten lastaukseen on, että niitä ei ajeta, ääntä ei koroteta ja koko ajan pyritään juttelemaan sitä sun tätä rauhallisella äänellä. Ei äkkinäisiä liikkeitä ja vanerilevy eläinten ja oman vartalon välissä. Tunnelma pidetään rentona ja mieluummin hitaan- kuin tehokkaan oloisena. Rauhallinen lastaus sujuu kuitenkin yleensä nopeammin. Paljon myös auttaa, että lastaustila on eläimille ennestään tuttu. Meillä lastaustilana toimii karsinan osa, johon vieroitettavat eläimet pääsevät suoraan vieroituslaitumelta. Vieroituksen yhteydessä eläimet tuodaan pihapiirin pikkuaitaukseen, josta on vapaa kulku myös sisälle latoon, jossa on useampia isoja pihattokarsinoita. Ne yhdistetään väliaitojen avulla yhdeksi kokonaisuudeksi eläinten käyttöön. Kun lastaus aloitetaan, ajetaan kaikki eläimet sisälle karsinoihin, ja oviaukkoon naulataan levy. Näin sisätilassa tulee hämärä. Kun eläintenkuljetusauto on paikoillaan, jaetaan karsinat väliaidoilla kiinni ja karsina kerrallaan lastataan eläimet autoon. Valo tulee autosta ja auton ympäriltä oviaukosta. Eläimet menevät mielellään kohti valoa. Lastausmiehet menevät aluksi auton viereen ja siitä siirtyvät eläinten taakse ulkokehän kautta. Eli eläimet voivat luonnostaan väistää ihmistä laumana kohti autoa ja hups, suurin osa on sisällä. Pari viimeistä jäävät aina miettimään, mutta siinä vaiheessa lastausmiehet ovat tulleet levyjen kanssa eläinten taakse ja levyt muodostavat pienen kehän. On siis helpompi hypätä kavereiden perään kuin jäädä yksin. Silloin auton välikarsina suljetaan, ja seuraavan pihattokarsinan eläimet päästetään lastaustilaan. Ja sama homma toistetaan.

Mikäli eläinkuljetusauton kuljettaja on ensimmäistä kertaa lastaamassa Highlandereita, saamme yleensä positiivista palautetta ja ihmettelyä lastauksen helppoudesta. Eläimet aistivat hyvin ihmisen mielialat. Jos hoitajat ovat rentoina, käyttäytyvät eläimetkin rauhallisesti. Ja kun lastaus sujuu jouhevasti pääsee auto lähtemään, eikä levottomuutta synny autossakaan.

Jos vastaanottava tila on valmiina ja rehua sekä vettä tarjolla, niin eläimet pääsevät hyvin uuteen alkuun. Saattavat hieman ihmetellä hetken, mutta jos ylimääräisiä herkkuja ja seuraa on tarjolla, niin kyllähän se elämä siitä taas sujuu.

Nyt kun muistelemme ensimmäisiä lastauskertojamme, niin täytyy vain päätä puistella. Oli se vaan hässäkkää ja joka kerta tuli ainakin muutamia mustelmia, hyvä kun ei pahempaa sattunut!

Laita jakoon jos tykkäsit 🙂Share on Facebook3Tweet about this on TwitterShare on Google+0Email this to someone